Saako sanoa että on väsynyt?

Apulanta täällä tykittää omalla tutulla tyylillään:

Matkalla on tarkoitus, sano itselles uudestaan

Pidä elossa aikomus uskoon

Minulla on mielikuva siitä mitä on kohtuus

Tämä ei ole lähelläkään – ei, sitä

Väsynyt, ei onnellinen

Väsynyt, ei onnellinen

Väsynyt, ei onnellinen

Ei, ei…

Mutta saatko Sinä sanoa, että olet väsynyt?

Sen erottaminen, mikä on oikein ja kohtuullista, on nykymaailman menossa usein vaikeaa. Tunnistatko itsessäsi, että pitäisi ehtiä enemmän kuin on minuutteja päivässä? 

Pitäisi jaksaa enemmän mihin rahkeet riittävät.

Pitäisi jaksaa raahata enemmän kuin on voimia, omia ja toisten kantamuksia.

Pitäisi sitä. Pitäisi tätä. Pitäisi tuota.

Ja kun ei kykene, kävelee selän takana haamuna syyllisyys. Riittämättömyys. Ahdistus. Kun sinusta ei ole mihinkään. 

Somen sietämätön suloisuus sokaisee

Vielä kun somessa kaikilla muilla näyttää kaikki olevan täydellistä. Koti kiiltää puhtaana ja siistinä. Ulkoasu ja meikki on huoliteltu, hiukset laitettu. Kengät hohtaa puunattuna. Auto vahattuna. Ura kiitää eteenpäin kuin itsestään.

Muista kuitenkin, että kaappien sisälle ei kurkisteta. Meikkiin on käytetty tunteja vain tätä kuvaa varten. Hiukset on harjattu ekaa kertaa tällä viikolla. Kengät ovat käyneet vasta nyt suutarilla. Autoon on satsattu ekaa kertaa vuosiin. Työhakemuksia ja -haastatteluja on takana 53. Viimein tärppäsi.

Inhimillisyys on inhimillistä

Arvostatko enemmän inhimillisiä ihmisiä? Rakastatko siis juuri niitä rohkeita tai jopa mielestäsi uhkarohkeita överirohkeita tyyppejä, joilta epäilet itsesuojeluvaiston puuttuvan?

Heitä, jotka näyttävät normaalin arkilookin, kuvaavat kodin kaaosta ja tavararöykkiöitä? Myöntävät mokanneensa ja hävenneensä? Ärhennelleensä kumppanilleen ja lapsilleen, työkaverilleen, esihenkilölleen? Toimitusjohtajalle? Huomaavat mananneensa syyllisiksi jopa presidentin ja hallituksen? Tiedostavat olleensa inhimillisiä ihmisiä?

Siispä tunnistatko, että teet enemmän kuin on kohtuullista, kuten laulun sanoissa kerrotaan? 

Enemmän, mitä alkujaan piti tehdä. Lupaat enemmän mihin pystyt. Olet väsynyt.

Et onnellinen. 

Et edes ehdi tehdä päivityksiä. Et kerro saavutuksistasi. Et avaudu omasta kaaoksesta.

Saatko siis sanoa ääneen, että olet väsynyt?

Saat. Pitää. Sinulla on siis velvollisuus. Kansalaisvelvollisuus. Sillä kuka sen sanoo, jos et sinä itse.

Uskalla siis olla rohkea ja sanoa väsymyskin ääneen. Kenenkään ei tarvitse jaksaa aina, olla pysähtymätön ikiliikkuja.

Ethän siis hae työnteolla hyväksyntää itsellesi. Sinä riität. Riittävän hyvä riittää. Sinä riität juuri omana itsenäsi, sellaisena kuin olet.

Et ole hyvä tyyppi vain suorittamalla. Et ole hyvä tyyppi vain tekemällä työtä. Olet hyvä tyyppi vain olemalla oma itsesi.

Hyvää kuuluu. Niinkö?

Muista myös kuunnella omaa ja toisten ihmisten puhetta tarkalla korvalla, sillä liian moni vähättelee puheilla tilannettaan.

Kun ihminen sanoo: Olen ehkä vähän väsynyt. Tai olen ehkä mahdollisesti vähän väsynyt, hän on usein jo todella väsynyt.

Kun ihminen sanoo: Olen niin väsynyt. Hän on usein jo aivan liian uupunut. Eikä hän ehkä olen enää edes työkuntoinen. Ollut ehkä pitkään aikaan.

Kun ihminen sanoo: Saatan olla vähän masentunut. Hän ei ehkä sanoisi sitä ääneen edes itselleen, mutta ensimmäisen kerran uskaltaa miettiä sitä edes hiljaa mielessään. Hän ei missään nimessä ehkä ikinä sanoisi sitä ääneen kenellekään toiselle ihmiselle. Hän voi kuitenkin olla jo keskivaikeasti tai jopa syvästi masentunut.

Tuntuuko liian tutulta? Jos vastaat kyllä, hae apua jo tänään. Sitä on saatavilla.

HyvinvointiPysäkkisi tänään: Saatko sanoa, että olet väsynyt? (video 4 min)