Kenen loma?

Kesäloma koittaa.
Odotetut vai kammotut kohtaamiset?
Levollinen vai levoton loma?

Aiotko kysyä tänä vuonna aidosti itseltäsi ehkä ensimmäistä kertaa elämässäsi: oma kesä vai sukukesä?
Palauttava vai pelottava kesäloma?

Taas on se aika vuodesta, kun lomasuunnitelmia on vähintäänkin hyvä, joskus pakko, edes vähän miettiä. Ainakin suurpiirteisesti, jotta kaikki tietävät, miten kesäviikkoja vietetään, oli sitten lomaa tai ei.

USKALLAN SOHAISTA MUURAHAISPESÄÄN:

Tiedän, että osun herkkään aiheeseen, mutta ajattelin silti sohaista sitä uskaliaasti.

ODOTETTUJA VAI KAMMOTTUJA KOHTAAMISIA?

LEVOLLISTA VAI LEVOTONTA LOMAA?

Onko sinulla tiedossa lomapäiviä suvun ja isovanhempien seassa? Määrääkö joku muu lomapäiviesi vietosta? Vai valitsetko ehkä oman kesän?

”Ihannetilanne. Viisi viikkoa lomaa vanhempieni luona. Paljon ei tarvitse arjesta huolehtia, kun ruoka on pöydässä ja lapset tulee hoidettua. Isovanhempien luo on ilo mennä, ja parisuhdettakin ehtii hoitaa siinä samalla. Myös lapset nauttivat. Saavat jakamatonta huomiota ja tehdä asioita, joita kotona ei voi. Ruokakin on ihan erilaista, eikä siitä koskaan valiteta. En ole mummolle kateellinen. Ihanaa, että lapsilla on sellainen mummo, jota itselläni ei ollut. Mieheni on asioista onneksi täysin samaa mieltä.”
(Aino 39 v., kahden lapsen äiti)

”Ihan sama, miten lomamme menee, kunhan olemme siitä kumppanini kanssa samaa mieltä. Anoppila ei houkuta, eikä kyllä vaimoanikaan. Onneksi! Omien vanhempieni luokse menemme muutamaksi päiväksi ja samalla näemme lasten serkkuja. Siellä on levollista, eikä tarvitse stressata. En kestäisi sitä, että suku kuitenkaan asuisi aivan lähellä. Näin kesällä riittää tämä vähän tiiviimpi tapaaminen. Emme kai ole kovin sukurakkaita. Lapsille kuitenkin haluamme jotain antaa. Onhan mummon ja papan tapaaminen heille tärkeää.”
(Joonas 29 v., kaksosten isä)

”Määrään lomastani itse. En suostu edes äitini luo mökille, jossa saisin koko ajan kuulla, mitä teen väärin. Ja mitä kaikkea olen elämässäni tehnyt väärin, kun olen tehnyt omia päätöksiä kuuntelematta häntä. Kun en ole hänelle edes lapsenlapsia synnyttänyt. Ja väärän urankin valinnut.”
(Leena 57 v., avioliitossa)

Kenen lomaa sinä vietät tänä vuonna?